Arkipyhäkorvaus ja arkipyhät 2026–2027: kuka saa palkallisen vapaan?
Lyhyesti: Suomen laki ei tunne yleistä arkipyhäkorvausta. Itsenäisyyspäivä on ainoa lakisääteinen palkallinen vapaapäivä; kaikki muu tulee työehtosopimuksesta. TES:t hoitavat arkipyhät neljällä eri tavalla: työajan lyhennys (kaupan ala), vuosivapaajärjestelmä (ravintola-ala), jakson tuntirajan alennus (SOSTES) tai rahakorvaus (kiinteistöpalveluala). Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain mukaan +100 %.
Pyhäinpäivä la 31.10.2026: tuplapalkka, ei ylimääräistä vapaata
Pyhäinpäivä on kirkollinen juhlapäivä eli pyhäpäivä, ja se osuu aina lauantaille. Työstä se tarkoittaa kahta asiaa.
Tuplapalkka: kyllä. Pyhäinpäivänä tehdystä työstä maksetaan työaikalain 20 §:n mukaan 100 % korotettu palkka, vaikka päivä on lauantai. Kaikki tässä käsitellyt TES:t maksavat saman korotuksen. Lisät ja aatto menevät aloittain eri tavalla:
| TES | La 31.10. pyhäinpäivä | Pe 30.10. pyhäinpäivän aatto |
|---|---|---|
| Kaupan ala | Kaksinkertainen palkka. Lauantailisää ei makseta, koska pyhä ei ole arkilauantai. Iltalisä yksinkertaisena | Aattoiltalisä klo 18–24 iltalisän päälle (5,27 €/h, PKS 5,46 €/h), jos myymälä on auki |
| Ravintola-ala (MaRa) | Peruspalkka sekä ilta- ja yölisät 100 % korotettuina | Tavallinen päivä, ei MaRa-TES:n aattopäivä |
| SOSTES | +100 %, ilta- ja yökorotukset lisäksi | Tavallinen päivä |
| Kiinteistöpalveluala | +100 % | Tavallinen päivä |
Ylimääräinen vapaapäivä: ei. Laki ei anna pyhäinpäivästä vapaata. Kaupan alan, SOSTES:n ja kiinteistöpalvelualan arkipyhälistoilla pyhäinpäivää ei ole, joten se ei lyhennä viikon työaikaa eikä tuo rahakorvausta. Ravintola-alalla vapaat tulevat vuosivapaana tehdyistä tunneista, eikä yksittäinen pyhä muuta kertymää. Kuukausipalkkaisen palkka pysyy samana.
Euromäärät tarkemmin: kaupan alan työaikalisät 2026, sunnuntailisä ravintola-alalla, SOSTES:n sunnuntai- ja iltalisät ja kiinteistöpalvelualan lisät.
Mikä ylipäätään on arkipyhä?
Arkipyhä on arkipäiväksi osuva pyhäpäivä eli päivä, joka ilman pyhää olisi tavallinen työpäivä. Käsitteitä on kolme, ja ne menevät keskusteluissa jatkuvasti sekaisin:
- Kirkolliset juhlapäivät (kirkkolaki): joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.
- Kansalliset juhlapäivät: vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä. Työaikalaki rinnastaa ne kirkollisiin juhlapäiviin.
- Aatot (jouluaatto, juhannusaatto, vapunaatto, uudenvuodenaatto, pääsiäislauantai): eivät ole pyhäpäiviä. Silti moni TES antaa niille erityisaseman, ja juuri siksi “onko aatto vapaapäivä” on niin yleinen kysymys.
Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä ovat aina lauantaita, pääsiäispäivä ja helluntai aina sunnuntaita. Jos TES lyhentää työaikaa vain maanantaista perjantaihin osuvilta pyhiltä, nämä päivät eivät lyhennä koskaan. Poikkeus on kaupan ala: Kaupan TES nimeää juhannuspäivän aina työaikaa lyhentäväksi päiväksi, joten se lyhentää joka vuosi.
Arkipyhäkalenteri 2026 ja 2027
| Päivä | 2026 | 2027 | Asema |
|---|---|---|---|
| Uudenvuodenpäivä | to 1.1. | pe 1.1. | kirkollinen juhlapäivä |
| Loppiainen | ti 6.1. | ke 6.1. | kirkollinen juhlapäivä |
| Pitkäperjantai | pe 3.4. | pe 26.3. | kirkollinen juhlapäivä |
| Pääsiäislauantai | la 4.4. | la 27.3. | aatto, ei pyhä |
| Toinen pääsiäispäivä | ma 6.4. | ma 29.3. | kirkollinen juhlapäivä |
| Vapunaatto | to 30.4. | pe 30.4. | aatto, ei pyhä |
| Vapunpäivä | pe 1.5. | la 1.5. | kansallinen juhlapäivä |
| Helatorstai | to 14.5. | to 6.5. | kirkollinen juhlapäivä |
| Juhannusaatto | pe 19.6. | pe 25.6. | aatto, ei pyhä |
| Juhannuspäivä | la 20.6. | la 26.6. | kirkollinen juhlapäivä |
| Pyhäinpäivä | la 31.10. | la 6.11. | kirkollinen juhlapäivä |
| Itsenäisyyspäivä | su 6.12. | ma 6.12. | kansallinen juhlapäivä |
| Jouluaatto | to 24.12. | pe 24.12. | aatto, ei pyhä |
| Joulupäivä | pe 25.12. | la 25.12. | kirkollinen juhlapäivä |
| Tapaninpäivä | la 26.12. | su 26.12. | kirkollinen juhlapäivä |
| Uudenvuodenaatto | to 31.12. | pe 31.12. | aatto, ei pyhä |
Vuosi 2026 on työnantajalle kallis arkipyhävuosi: vappu, joulupäivä ja useampi muu pyhä osuvat arkipäiviin. Vuonna 2027 taas vappu, joulupäivä ja tapaninpäivä osuvat viikonloppuun, mutta itsenäisyyspäivä on maanantai.
Mitä laki oikeasti takaa?
Kolme asiaa kannattaa erottaa toisistaan:
- Palkallinen vapaa. Vain itsenäisyyspäivä on lakisääteinen palkallinen vapaapäivä (laki 388/1937). Tuntipalkkainen saa itsenäisyyspäivän palkan, jos työsuhde on kestänyt vähintään kuusi työpäivää ennen pyhää ja päivä olisi ollut hänen työpäivänsä. Muiden arkipyhien palkallisuus tulee TES:stä, ei laista.
- Korotettu palkka pyhätyöstä. Työaikalain 20 §:n mukaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, vapunpäivänä ja itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotettu palkka. Tämä koskee tehtyä työtä, ei vapaapäivän palkkaa. Esimerkiksi pyhäinpäivänä la 31.10.2026 tehdystä työstä maksetaan siis kaksinkertainen palkka, vaikka päivä on lauantai.
- Kuukausipalkka ei pienene. Kuukausipalkkainen saa saman palkan riippumatta siitä, montako arkipyhää kuukauteen osuu. Siksi arkipyhäjärjestelmät on rakennettu tasaamaan nimenomaan tuntipalkkaisten ja listatyötä tekevien asemaa.
Aatot eivät kuulu työaikalain korotuslistalle: juhannusaattona tai jouluaattona tehty työ ei lain mukaan ole pyhätyötä. Korotukset alkavat vasta pyhän alkaessa keskiyöllä, mistä tarkemmin aattopäivien postauksessa.
Neljä TES-mallia: lyhennys, vuosivapaa, jaksoraja tai raha
Sama arkipyhä käsitellään eri sopimusaloilla täysin eri tavalla. Palvelualojen neljä yleistä mallia:
| TES | Malli | Kokoaikaisen mitoitus | Kelpoisuus |
|---|---|---|---|
| Kaupan ala | Työajan lyhennys arkipyhäviikolla (tai vuosivapaa, yrityksen valinta) | 7,5 h / lyhentävä pyhä | työsuhde ≥ 1 kk |
| Ravintola-ala (MaRa) | Ei arkipyhälyhennyksiä: vuosivapaa kertyy tunneista | 1 vapaa / 200 h, max 9/v | kertymä alkaa 2 kk jälkeen |
| SOSTES (jaksotyö) | Arkipyhä alentaa jakson tuntirajaa | 7 h 40 min / pyhä | työsuhde ≥ 2 vk |
| Kiinteistöpalveluala | Rahakorvaus keskituntiansiolla (31.12.2026 asti, sitten vuosivapaa) | 7,5 h × KTA / pyhä | työsuhde ≥ 3 kk |
Erot näkyvät suoraan palkkapussissa. Esimerkiksi helatorstai lyhentää myyjän työviikon 30 tuntiin, alentaa lähihoitajan jakson ylityörajaa 7 h 40 min ja tuo kiinteistönhoitajalle rahakorvauksen, mutta tarjoilijalle se on ihan tavallinen torstai, koska MaRa-TES hoitaa saman asian vuosivapaakertymällä.
Myös lyhentävien päivien lista vaihtelee: kaupan alalla juhannuspäivä lyhentää mutta juhannusaatto ei, SOSTES:ssa ja KipaTES:ssä taas juhannusaatto on arkipyhälistalla. Tarkista siis aina oman TES:n luettelo, älä naapurialan.
Pyhien ja aattojen lisien euromäärät on koottu omiin oppaisiinsa: kaupan alan työaikalisät 2026, ravintola-alan ilta-, yö- ja aattolisät ja koko kaupan sopimuksen kokonaiskuva: kaupan alan TES työvuorosuunnittelussa.
Julkisella sektorilla (KVTES/HYVTES) ja teollisuudessa on omat järjestelmänsä, joita tämä kirjoitus ei kata: kunta-alalla arkipyhäviikon työaika lyhenee ja teollisuudessa maksetaan erillisiä arkipyhäkorvauksia.
Onko juhannusaatto vapaapäivä?
Suomen haetuin arkipyhäkysymys ansaitsee suoran vastauksen: juhannusaatto ei ole virallinen pyhäpäivä eikä lakisääteinen vapaapäivä. Se, että lähes koko Suomi on silloin vapaalla, perustuu työehtosopimuksiin ja vakiintuneeseen käytäntöön.
- Kaupan alalla juhannusaatto ei ole arkipyhäpöytäkirjan lyhentävä päivä (juhannuspäivä on). Kaupat ovat auki ja töitä tehdään normaalipalkalla, aattoehdot huomioiden.
- Ravintola-alalla juhannusaatto on yksi MaRa-TES:n viidestä aattopäivästä: klo 15 jälkeen lisät maksetaan 50 % korotettuina, ja keskiyöllä juhannuspäivän alkaessa siirrytään tuplapalkkaan.
- SOSTES:ssa juhannusaatto on ylimääräinen vapaapäivä, joka lyhentää jakson työaikaa 7 h 40 min.
- Kiinteistöpalvelualalla juhannusaatto kuuluu korvattaviin arkipyhiin vuoden 2026 loppuun asti.
- Kunta-alan KVTES:ssä juhannusaatto on työaikaa lyhentävien arkipyhien luettelossa, mikä selittää, miksi julkinen sektori on aattona kiinni.
Entä tuplapalkka? Juhannusaattona tehty työ ei ole työaikalain tarkoittamaa pyhätyötä, joten lakisääteistä +100 % korotusta ei ole. Korotettu palkka alkaa juhannuspäivänä. Sama logiikka pätee jouluaattoon ja uudenvuodenaattoon.
Osa-aikainen ja arkipyhä
Osa-aikaisen arkipyhäetu lasketaan tyypillisesti sopimustunneista: kaupan alalla ja kiinteistöpalvelualalla lyhennys tai korvaus on sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä, SOSTES:ssa jakson tuntiraja alenee samalla kaavalla. Vaihtelevan työajan sopimuksissa käytetään toteutuneisiin tunteihin perustuvia keskiarvoja. Vuosivapaamalleissa osa-aikainen kerryttää vapaita samalla 200 tunnin portaikolla kuin kokoaikainenkin, tunteja vain kertyy hitaammin.
Tässä kohtaa käsin laskeminen alkaa maksaa: yksi pyhä muuttaa viikon enimmäistyöaikaa, lisätyörajaa ja ylityökynnystä samaan aikaan, ja säännöt vaihtuvat TES:eittäin.
TES-apuri laskee arkipyhät puolestasi
Kun valitset toimipaikallesi TES:n, tyovuorolista.fi tunnistaa arkipyhäviikot automaattisesti: kaupan alalla viikon tuntiraja laskee lyhentävien pyhien mukaan, SOSTES:ssa jakson enimmäistyöaika korjataan pyhä kerrallaan, MaRa:ssa vuosivapaasaldo kertyy toteutuneista tunneista ja KipaTES:ssä palkkaraportti erittelee korvaukseen oikeuttavat päivät.
TES-apuri sisältyy kaikkiin paketteihin. Valitse työehtosopimus asetuksista, niin varoitukset ja palkkaraportin TES-luokittelu tulevat käyttöön. Katso näin otat TES-tuen käyttöön.
Lähteet: Työaikalaki 872/2019 (Finlex) 20 §; Laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä 388/1937 (Finlex); MaRa-TES, työaika (tes.mara.fi); Kaupan työehtosopimus 1.2.2025–31.1.2028 (PAM), työaikapöytäkirja “Arkipyhäjärjestelmä”; Kiinteistöpalvelualan työehtosopimus 1.4.2025–31.3.2028 (Finlex) 9 §; yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.1.2026–30.4.2028, 7 §; KT: KVTES työaikaluku.