Aattopäivät ravintola-alalla: viisi aattoa, kello 15 ja keskiyön käännös
Lyhyesti: MaRa-TES:ssä aattolisä koskee täsmälleen viittä päivää: uudenvuodenaattoa, pääsiäislauantaita, vapunaattoa, juhannusaattoa ja jouluaattoa. Näinä päivinä klo 15 jälkeen tehdystä työstä maksetaan peruspalkka sekä iltatyölisä ja luvanhaltijan edustajan lisä 50 % korotettuna (TES 17 § 2). Ennen kolmea maksetaan tavallinen palkka. Ja koska jokaista viittä aattoa seuraa pyhäpäivä, korotus nousee keskiyöllä sataan prosenttiin.
Lisien euromäärät ja perusteet käytiin läpi ilta-, yö- ja aattolisän pikaoppaassa — tämä postaus menee aattoihin syvemmälle, koska juuri ne menevät palkanlaskennassa väärin.
Viisi aattoa — eikä yhtään enempää
| Aatto | 2026 | 2027 |
|---|---|---|
| Uudenvuodenaatto | to 31.12. | pe 31.12. |
| Pääsiäislauantai | la 4.4. | la 27.3. |
| Vapunaatto | to 30.4. | pe 30.4. |
| Juhannusaatto | pe 19.6. | pe 25.6. |
| Jouluaatto | to 24.12. | pe 24.12. |
Lista on tyhjentävä. Loppiaisen aatto, kiirastorstai, helatorstain aatto ja pyhäinpäivän aatto eivät ole MaRa-TES:n aattopäiviä — niinä päivinä maksetaan täysin tavallinen palkka ja tavalliset ilta- ja yölisät. (Kaupan alalla nämä ovat aattoiltalisään oikeuttavia päiviä, mikä sekoittaa asiaa aloja vaihtavalla työntekijällä. Kaupan säännöt ovat omassa postauksessaan.)
Kello 15 on kova raja
Aattolisä ei koske koko päivää. Korotus lasketaan vain klo 15:n jälkeisiltä tunneilta, ja aamuvuoro on aattonakin tavallinen työvuoro.
Esimerkki: tarjoilija tekee jouluaattona vuoron klo 11–19.
- 11–15: peruspalkka normaalisti
- 15–18: peruspalkka +50 %
- 18–19: peruspalkka +50 % ja iltalisä +50 % eli 1,40 €/h sijaan 2,10 €/h
Puolikkaita tunteja ei pyöristetä kummallekaan puolelle: raja on kellonaika, ei vuoro.
Mitä 50 prosentin korotus koskee?
Sopimusteksti nimeää korotettavat erät: peruspalkka, iltatyölisä ja luvanhaltijan edustajan lisä. Yötyölisä ei ole listalla — eikä sitä käytännössä tarvitakaan, sillä yötyölisä alkaa klo 24 ja siinä vaiheessa aatto on jo vaihtunut pyhäksi.
Keskiyöllä sääntö vaihtuu
Tämä on aattojen tärkein yksityiskohta: jokaista viittä aattoa seuraa pyhäpäivä. Uudenvuodenpäivä, pääsiäispäivä, vappu, juhannuspäivä ja joulupäivä ovat kaikki 17 § 1 -kohdan päiviä, joilta maksetaan peruspalkka sekä ilta- ja yölisät 100 % korotettuna.
Yön yli menevä vuoro jakautuu siis kahtia. Jouluaaton vuoro klo 16–02:
| Aika | Sääntö | Korotus |
|---|---|---|
| 16–18 | aatto | peruspalkka +50 % |
| 18–24 | aatto, iltalisän aika | peruspalkka ja iltalisä +50 % |
| 00–02 | joulupäivä | peruspalkka ja yölisä +100 % |
Sama pätee uudenvuodenaattoon, vapunaattoon, juhannusaattoon ja pääsiäislauantaihin. Käsin laskiessa keskiyön käännös unohtuu helposti juuri niissä vuoroissa, joissa siitä on eniten rahaa kiinni.
Juhannusaatto-sudenkuoppa
Juhannusaatto tuntuu pyhäpäivältä: pankit ja virastot ovat kiinni ja puolet Suomesta on mökillä. MaRa-TES:ssä se on silti pelkkä aatto.
- Ennen klo 15 juhannusaattona maksetaan täysin tavallinen palkka
- Klo 15 jälkeen korotus on 50 %, ei 100 %
- Juhannuspäivä (aina lauantai) on kirkollinen juhlapäivä → peruspalkka ja lisät +100 %
Lauantai ei muuten muuta mitään: MaRa-TES:ssä ei ole lauantailisää lainkaan, joten juhannuspäivän korotus tulee yksin pyhäpäiväsäännöstä.
Kun aatto osuu pyhäpäivälle
Sopimuksessa on yhden lauseen poikkeus: aattolisää ei makseta pyhäpäivälle sijoittuvalta aatolta. Käytännössä tämä koskee tilannetta, jossa aatto osuu sunnuntaiksi — esimerkiksi vuonna 2028 sekä vapunaatto, jouluaatto että uudenvuodenaatto ovat sunnuntaita.
Silloin aattosääntö väistyy ja koko päivä menee sunnuntaisäännöllä: peruspalkka ja lisät 100 % korotettuina jo aamusta alkaen. Työntekijän kannalta lopputulos on parempi kuin aattona, joten tämä ei ole huononnus vaan järjestyssääntö kahden päällekkäisen korotuksen välillä.
Aatto ei lyhennä työaikaa
Ravintola-alalla ei ole arkipyhälyhennystä: arkipyhien vaikutus hoidetaan vuosivapaajärjestelmällä, jossa vapaapäiviä kertyy tehdyistä tunneista. Jouluaatto tai vapunaatto ei siis pienennä kolmiviikkoisjakson 112,5 tunnin enimmäistyöaikaa, eikä aattoviikko ole muutenkaan erikoisasemassa työaikaa laskettaessa. Aatto vaikuttaa vain palkkaan.
Yksi kohta kannattaa sopia etukäteen: jos aatolle sijoittuu V- tai X-päivä ja työntekijä tulee silti töihin, sopimusteksti mainitsee vapaapäivätyön päälle erikseen vain sunnuntaityökorvauksen — aattolisää se ei nimeä. Tulkinta kannattaa käydä läpi ennen listan tekoa eikä vasta palkkalaskelman jälkeen.
Pieni palkkahallinnon yksityiskohta samasta sopimuksesta: jos palkan erääntymispäivä osuu joulu- tai juhannusaatoksi, pyhäksi tai arkilauantaiksi, palkka on maksettava jo edeltävänä päivänä (21 § 1).
Sovellus erittelee aattotunnit omalle rivilleen
Tyovuorolista.fi:n TES-tuki tunnistaa viisi aattoa kalenterista, katkaisee tunnit klo 15 ja keskiyöllä ja laskee kummallekin puolelle oman korotuksensa. Rivit siirtyvät sellaisenaan palkkaraporttiin omilla palkkalajikoodeillaan, joten juhannusaaton ja juhannuspäivän eroa ei tarvitse muistella joka kesäkuu uudelleen.
TES-tuki on beta-vaiheessa ja aktivoidaan erikseen — laita viesti (info@tyovuorolista.fi) niin laitan sen päälle.
Lähteet: MaRa-TES, palkka (tes.mara.fi) 17 § (sunnuntai-, pyhä- ja aattotyö), 19 § (vapaapäivänä tehty työ), 21 § (palkan maksaminen); MaRa-TES, palkat ja lisät (tes.mara.fi); PAM: MaRa-palkat 1.6.2026 (PDF)