
Lyhyesti: Laki ei kerro, kenelle ikävät vuorot kuuluvat, mutta työsopimuslaki velvoittaa kohtelemaan työntekijöitä tasapuolisesti. Käytännössä reilu työvuorolista syntyy neljästä asiasta: viikonloput, illat ja juhlapyhät kiertävät kaikilla, tunnit jaetaan sopimustuntien suhteessa, toiveet kerätään ja käsitellään samalla tavalla jokaiselta, ja lista julkaistaan ajoissa. Tasapuolisuus todistetaan numeroilla, joten tunnit ja vuorotyypit kannattaa laskea työntekijöittäin näkyviin.
Työvuorosuunnittelua raamittaa kolme säädöstasoa:
Lisäksi osa-aikaisia koskee erityissääntö: jos tarjolla on lisätunteja, ne on työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukaan tarjottava ensin nykyisille osa-aikaisille työntekijöille. Lue tarkemmin: osa-aikaisen sopimustunnit ja lisätyön tarjoaminen.
Sen sijaan mikään laki tai TES ei määrää, että viikonloppuvuorot pitää jakaa tasan tai että toiveet pitää toteuttaa. Se jää suunnittelijan pelisääntöjen varaan, ja juuri siksi ne kannattaa tehdä näkyviksi.
Tyypillisimmät valituksen aiheet toistuvat työpaikasta riippumatta:
Huomaa, että “hyvä vuoro” ei ole kaikille sama: yksi haluaa sunnuntait lisien takia, toinen välttelee niitä perheen takia. Epäreiluuden kokemus syntyy useimmiten läpinäkyvyyden puutteesta, ei itse vuoroista.
Toimiva perusresepti, jonka voi ottaa käyttöön ensi listasta alkaen:
Tasapuolisuuden rinnalla kannattaa katsoa vuorojen terveysvaikutuksia. Työterveyslaitoksen suositukset vuorotyön suunnitteluun tiivistyvät näihin:
Ergonominen lista on usein myös tasapuolinen lista: kun kierto on säännöllinen ja ennakoitava, kenellekään ei kasaudu raskaita vuoroyhdistelmiä.
Toiveiden kerääminen on helpoin tapa lisätä koettua reiluutta, eikä se tarkoita, että kaikki toiveet pitäisi toteuttaa. Riittää, että jokainen toive käsitellään samalla tavalla ja päätös perustellaan.
Tyovuorolista.fi:ssä työntekijä ilmoittaa vapaatoiveen Oma-portaalissa, ja esihenkilö hyväksyy tai hylkää sen suoraan kalenterista. Lisätunnit voi puolestaan laittaa tarjolle avoimina vuoroina: vuoro julkaistaan kaikille sopiville työntekijöille, ja halukkaat ilmoittautuvat itse. Kukaan ei voi silloin sanoa, ettei tunteja tarjottu.
Keskustelu vuorojen reiluudesta muuttuu mututuntumasta faktaksi vasta, kun tunnit näkyvät työntekijöittäin. Excelissä tämä on käsityötä, mutta työvuorosuunnitteluohjelma tekee sen automaattisesti. Sovelluksen Hallinta-näkymä laskee jokaisen työntekijän jakson työtunnit, lisät ja vapaat valmiiksi:
Samalla TES-apuri vahtii suunnittelun aikana, että lepoajat ja jakson tunnit pysyvät lain ja TES:n rajoissa, ja toteutuneet tunnit kirjautuvat samaan järjestelmään palkanlaskentaa varten. Työaikalaki edellyttää työaikakirjanpitoa joka tapauksessa, ja sen laiminlyönnistä voi seurata laiminlyöntimaksu.
Reilu lista ei siis vaadi juuri lisää työtä. Enimmäkseen riittää, että nykyiset tiedot ovat näkyvissä ja pelisäännöt pysyvät samoina listasta toiseen.
Lähteet: Työsopimuslaki 55/2001, 2 luvun 2 § tasapuolinen kohtelu ja 5 § lisätyön tarjoaminen (Finlex), Työaikalaki 872/2019 (Finlex), Suosituksia työvuorojen suunnitteluun (Työterveyslaitos), Vuorotyö (Työterveyslaitos)