Sunnuntaityön korvaus kaupan alalla — tuplapalkka, ei sunnuntailisää
Lyhyesti: Kaupan alalla sunnuntaityöstä ei makseta euromääräistä “sunnuntailisää” vaan kaksinkertainen palkka sunnuntaina sekä kirkollisena juhla-, itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehdystä säännöllisestä työstä (TES 10 § 3). Korvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa — lisät maksetaan päälle omien sääntöjensä mukaan. Sunnuntaityöhön tarvitaan työntekijän suostumus, ja työtuomioistuimen huhtikuussa 2026 antaman lausunnon mukaan korvausta ei voi maksaa muuna kuin rahana.
Euromääräiset ilta-, yö- ja lauantailisät ovat omassa taulukkopostauksessaan. Tämä postaus keskittyy siihen, mitä sunnuntaista oikeasti maksetaan ja mitä siitä ei voi sopia.
Ei lisä vaan kerroin
Sanavalinta ei ole pilkunviilausta. Iltalisä, yölisä ja lauantailisä ovat kiinteitä euroja tunnilta. Sunnuntaityökorvaus on kerroin peruspalkkaan: sunnuntain tunnilta maksetaan palkka kahteen kertaan, eli peruspalkka ja sen suuruinen korotusosa.
Siksi sunnuntain arvo riippuu työntekijän omasta palkasta, kun taas iltalisä on kaikille samassa kaupungissa sama. Ja siksi sunnuntaityökorvaus kasvaa automaattisesti palkankorotuksissa, vaikka työaikalisien euromäärät pysyisivät ennallaan — kuten tällä sopimuskaudella (1.5.2022 → 31.1.2028) pääosin pysyvätkin.
Mitkä päivät oikeuttavat korvaukseen?
| Päivä | Suostumus tarvitaan (10 § 1) | Kaksinkertainen palkka (10 § 3) |
|---|---|---|
| Sunnuntai | kyllä | kyllä |
| Kirkollinen juhlapäivä | kyllä | kyllä |
| Itsenäisyyspäivä | — | kyllä |
| Vapunpäivä | — | kyllä |
| Arkilauantai | — | ei (lauantailisä) |
| Juhla-aatto | — | ei (aattoiltalisä) |
Kirkollisia juhlapäiviä ovat mm. uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä sekä joulupäivä ja tapaninpäivä. Aatot eivät ole pyhiä: jouluaatosta maksetaan aattoiltalisää, ei tuplapalkkaa. Sama koskee juhannusaattoa ja uudenvuodenaattoa.
Huomaa myös tuo taulukon ensimmäinen sarake: suostumusvaatimus koskee sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Suostumus voi olla joko työsopimuksessa tai erikseen annettu. Sunnuntaityön teettämisessä on lisäksi noudatettava tasapuolisuutta ottaen huomioon työntekijän ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään (10 § 2).
Lisät eivät tuplaannu — kolmea poikkeusta lukuun ottamatta
Sopimusteksti on tässä täsmällinen: “Sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa.” Myyjän sunnuntai-illassa peruspalkka siis tuplaantuu ja iltalisä tulee päälle yksinkertaisena.
Poikkeuksia on kolme:
- Myyjän iltalisä marras–joulukuussa. Jos myymälä on auki sunnuntaisin marras- tai joulukuussa klo 18 jälkeen, iltalisä maksetaan sunnuntaisin klo 18–24 kaksinkertaisena (14 § 2).
- Logistiikkatyöntekijän iltalisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina ja pyhänä (15 § 1).
- Logistiikkatyöntekijän yölisä maksetaan kaksinkertaisena sunnuntaina ja pyhänä — mutta vain 30.9.2026 asti (15 § 4). Palkkausuudistuksen myötä tuplaus poistuu ja yölisä nousee 5,30 euroon tunnilta.
Toiseen suuntaan: myyjän yölisää ei makseta lainkaan sunnuntaiyönä eikä kirkollisen juhla-, vapun- tai itsenäisyyspäivän yönä (14 § 4). Sunnuntaiyön tunneilta jää siis tuplattu peruspalkka mutta ei yölisää. Tämä on eri sääntö kuin ravintola-alalla, jossa lisät kahdentuvat.
Esimerkki: myyjän sunnuntaivuoro
Myyjä (muu Suomi, tuntipalkka 13,00 €) tekee sunnuntaina klo 12–20.
| Erä | Laskenta | Summa |
|---|---|---|
| Peruspalkka | 8 h × 13,00 € | 104,00 € |
| Sunnuntaityökorvaus | 8 h × 13,00 € | 104,00 € |
| Iltalisä klo 18–20 | 2 h × 4,00 € | 8,00 € |
| Yhteensä | 216,00 € |
Marras–joulukuun aukiolosunnuntaina iltalisä olisi kaksinkertainen (2 h × 8,00 € = 16,00 €), jolloin vuoron arvo on 224,00 €.
Entä jos sunnuntaina tehdään ylityötä?
Sunnuntaityökorvaus maksetaan säännöllisestä työstä. Jos sunnuntain tunnit ovat samalla ylityötä, maksetaan molemmat: sunnuntaityökorvaus ja ylityökorvaus. Ylityökorvaus lasketaan kuitenkin korottamattomasta palkasta (työaikalaki 17 §) — korotukset eivät siis kerro toisiaan, vaan lasketaan kumpikin samasta peruspalkasta.
Mitä sunnuntaityökorvauksesta ei voi sopia
Työtuomioistuin antoi 22.4.2026 lausunnon (TT 2026:10), jossa Kaupan liitto ja PAM olivat yksimielisiä siitä, että myyjän iltalisää, lauantailisää ja sunnuntaityökorvausta ei voi sopia maksettavaksi muutoin kuin rahassa. Tapauksessa työnantaja oli katsonut, että lisät korvautuivat sillä, että kassamyyjä sai pitää kirpputoripöytää veloituksetta työpaikallaan. Työtuomioistuin ei nähnyt syytä poiketa liittojen yhteisestä kannasta.
Lausunnosta seuraa kolme käytännön sääntöä:
- Ei kokonaispalkkaan. Sunnuntaityökorvausta ei voi sopia osaksi myyjän kokonaispalkkaa, vaan se maksetaan erikseen todellisuudessa tehdyn työn perusteella.
- Ei kiinteänä könttänä. Pääsääntöisesti korvausta ei voi sopia maksettavaksi erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Poikkeus edellyttäisi työaikalain 38 §:n edellytysten täyttymistä.
- Ei vapaana. Työaikalaki sallisi korotusosan vaihtamisen vapaaksi, mutta kaupan TES ei tunne tätä mahdollisuutta muuten kuin työaikapankin kautta.
Sunnuntaityökorvaus myös vanhenee työaikalain 40 §:n mukaisesti, eli sitä ei voi vaatia rajattomasti taannehtivasti.
Yksi poikkeus arkipyhiin
Sopimuskaudelle 2025–2028 neuvoteltiin yksi kertaluonteinen joustomahdollisuus arkipyhäjärjestelmää käyttäviin yrityksiin. Jos
- työntekijä on kokoaikainen,
- hän ei kuulu tasoittumisjärjestelmän piiriin, ja
- arkipyhälyhennys annetaan muuna ajankohtana kuin varsinaisena arkipyhäpäivänä,
työnantaja ja työntekijä voivat sopia kertaluonteisesti, ettei maanantain ja perjantain välille sijoittuvana arkipyhäpäivänä työskentelystä makseta kaksinkertaista palkkaa. Siirrettäväksi sovittu vapaa on sijoitettava viikonloppuvapaan yhteyteen.
Käytännön esimerkki liittojen omasta ohjeistuksesta: työntekijä tekee helatorstaiviikolla töitä maanantaista torstaihin ja on vapaalla perjantaista sunnuntaihin. Helatorstain työstä maksetaan normaali palkka, ja työntekijä saa vastineeksi pidemmän yhtenäisen vapaan. Poikkeus koskee vain arkipyhäjärjestelmää — jos yrityksessä on käytössä vuosivapaajärjestelmä, tätä sopimismahdollisuutta ei ole.
Vähintään 22 vapaata sunnuntaita vuodessa
Korvaus ei ole ainoa sunnuntaita koskeva määräys. Työntekijällä on oltava kalenterivuodessa vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita (8 § 28), ellei 25 §:n mukaisesti toisin sovita. Osavuotisessa työsuhteessa määrä suhteutetaan.
Lisäksi työntekijälle on annettava sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perustellusta perhesyystä, jos hän ilmoittaa siitä ennen työvuoroluettelon laatimista — eli hyvissä ajoin ennen listan julkaisua. Sunnuntaivapaasääntö ei koske huolto- ja liikenneasematyöntekijöitä eikä kioskimyyjiä. Loput vapaapäiväsäännöt ovat vapaapäiväpostauksessa.
Sovellus laskee kertoimen ja lisät erikseen
Kun toimipaikalle on valittu Kaupan alan TES, tyovuorolista.fi tunnistaa sunnuntait ja kirkolliset juhlapäivät kalenterista, erittelee sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavat tunnit omalle rivilleen ja pitää työaikalisät erillään korvauksen laskentapohjasta. Marras–joulukuun kaksinkertainen iltalisä ja logistiikkatyöntekijän omat säännöt tulevat työntekijäryhmän mukaan. Rivit viedään palkanlaskentaan omilla palkkalajikoodeillaan, myös Procountor-muodossa.
TES-tuki on beta-vaiheessa ja aktivoidaan erikseen — laita viesti (info@tyovuorolista.fi) niin laitan sen päälle.
Lähteet: Kaupan työehtosopimus 1.2.2025–31.1.2028 (PAM) 8 § 28, 10 §, 14 § 2–5, 15 § 1–6; Työtuomioistuin TT 2026:10 (22.4.2026); Kaupan liitto: Kaupan työehtosopimusratkaisun tarkempi sisältö (5.3.2025); Työaikalaki 872/2019, 17 § ja 40 § (Finlex)