Extratyöntekijän vuosiloma ja lomakorvaus
Lyhyesti: Extra ei ole vuosilomalaissa oma työntekijäryhmänsä. Vuosiloma määräytyy samalla tavalla kuin muillakin työntekijöillä. Jos työaika kuuluu 35 tunnin säännön piiriin, työntekijälle kertyy palkallista vuosilomaa. Jos työaika jää työsopimuksen mukaan kaikissa kuukausissa alle 14 päivän ja 35 tunnin, vuosilomaa ei kerry. Työntekijällä on silloin oikeus vapaaseen ja lomakorvaukseen.
Extra ei tarkoita automaattisesti vapaajärjestelmää
Työpaikalla extraksi voidaan kutsua esimerkiksi osa-aikaista, nollatuntisopimuksella työskentelevää tai tarvittaessa työhön kutsuttavaa työntekijää. Nimike ei ratkaise vuosilomaa.
Ensin tarkistetaan työsopimuksen mukainen työaika. Jos työajasta ei ole sovittu, katsotaan vakiintunutta työaikaa.
- Jos työntekijä työskentelee vähintään 14 päivänä joka kuukausi, käytetään 14 päivän sääntöä.
- Jos 14 päivän sääntö ei sovellu, mutta työtä kertyy ainakin yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia, käytetään 35 tunnin sääntöä.
- Jos työ jää kaikissa kuukausissa alle 14 päivän ja 35 tunnin, käytetään vapaajärjestelmää.
Ansaintasääntöä ei valita kuukauden toteutuneiden tuntien perusteella uudelleen joka kuukausi. Jos työaika muuttuu pysyvästi, sääntö pitää tarkistaa. Lue tarkemmin 14 päivän ja 35 tunnin säännöistä.
Mitä vapaajärjestelmä tarkoittaa?
Vapaajärjestelmässä työntekijälle ei kerry palkallisia lomapäiviä. Hänellä on kuitenkin oikeus halutessaan saada kaksi arkipäivää vapaata jokaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana työsuhde on voimassa.
Myös vajaa kuukausi lasketaan. Jos työsuhde alkaa 15. tammikuuta, tammikuu tuo oikeuden kahteen vapaapäivään. Oikeus syntyy myös kuukaudelta, jonka aikana työntekijällä ei ole yhtään työvuoroa, jos työsuhde on edelleen voimassa.
Esimerkki: Jussin työsuhde alkaa 15. tammikuuta. Elokuuhun mennessä työsuhde on ollut voimassa kahdeksana kalenterikuukautena. Vapaaoikeus on 8 × 2 päivää eli 16 arkipäivää.
Työntekijän pitää ilmoittaa ennen lomakauden alkua, haluaako hän pitää vapaata. Lomakausi alkaa 2.5., joten ilmoitus tehdään viimeistään ennen sitä. Vapaan antamiseen sovelletaan pääosin samoja sääntöjä kuin vuosilomaan.
Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus
Vapaapäivät ovat palkattomia, mutta työntekijälle maksetaan lomakorvaus. Vuosilomalain mukainen korvaus on:
- 9 prosenttia, jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt alle vuoden
- 11,5 prosenttia, jos työsuhde on silloin kestänyt vähintään vuoden
Prosentti lasketaan lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana työstä maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta. Hätätyön ja ylityön korotusosia ei oteta mukaan. Työehtosopimus voi määrätä toisen prosenttiluvun tai tarkentaa laskentaa.
Laskuesimerkki: Työntekijälle on maksettu laskentaan kuuluvaa palkkaa 8 000 euroa. Työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle vuoden. Lomakorvaus on 8 000 € × 9 % eli 720 euroa.
Lomakorvaus ei ole sama asia kuin lomaraha. Lomaraha ei perustu vuosilomalakiin, vaan sen ehdot tulevat työehtosopimuksesta tai työsopimuksesta.
Milloin lomakorvaus maksetaan?
Jos työntekijä käyttää vapaansa, lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä. Jos hän ei käytä vapaata, korvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä 30.9.
Lomakorvausta ei lain perusteella saa maksaa jokaisen palkan yhteydessä. Työehtosopimuksessa voidaan kuitenkin sopia maksamisesta toisin. Tarkista siksi oman alan sopimus ja palkanlaskennan käytäntö.
Kun työsuhde päättyy, maksamatta oleva lomakorvaus maksetaan lopputilin yhteydessä. Työntekijälle annetaan laskelma, josta näkyvät korvauksen määrä ja laskentaperuste.
Työnantajan muistilista
- Tarkista ansaintasääntö työsopimuksesta ja tarvittaessa vakiintuneesta työajasta.
- Seuraa, onko työaika muuttunut niin, että sääntö pitää vaihtaa.
- Kirjaa työntekijän vapaat ja maksetut lomakorvaukset vuosilomakirjanpitoon.
- Pyydä työntekijää ilmoittamaan ennen lomakauden alkua, haluaako hän pitää vapaata.
- Anna lomakorvauksesta laskelma ja maksa korvaus oikeaan aikaan.
Jos työntekijä on vaihtelevan työajan sopimuksella, tarkista samalla, vastaako sopimuksen vähimmäistyöaika todellista työvoiman tarvetta.
Mitä Työvuorolista seuraa?
Työvuorolista näyttää vapaajärjestelmän piiriin kuuluvalle työntekijälle kaksi vapaapäivää jokaista vapaajärjestelmän voimassaolokuukautta kohti. Jos järjestelmä on voimassa koko työsuhteen ajan, myös ensimmäinen ja viimeinen vajaa kuukausi lasketaan mukaan.
Sovellus ei laske lomakorvauksen euromäärää eikä päätä, milloin korvaus maksetaan. Nämä tiedot käsitellään palkanlaskennassa. Vapaajärjestelmä otetaan käyttöön valitsemalla se työntekijän työsuhdetiedoista. Käyttöönotto on kuvattu oppaassa Vuosiloman kertymä: näin otat seurannan käyttöön.
Vapaajärjestelmää ei pidä sekoittaa MaRa- ja kaupan alan vuosivapaajärjestelmään. Vuosivapaa on työehtosopimukseen perustuva työajan lyhennys. Vapaajärjestelmä taas perustuu vuosilomalakiin. Vuosivapaan ja vuosiloman erot on koottu omaan oppaaseen.
Lue myös
- Lomapäivien kertyminen: 14 päivän ja 35 tunnin säännöt
- Vuosiloman kertymä: näin otat seurannan käyttöön
- Vuosivapaa vai vuosiloma: mikä ero?
Lähteet: Vuosilomalaki 162/2005, erityisesti 6, 8, 16, 17, 19, 28 ja 29 § (Finlex), Työsuojeluhallinto: Vapaa osa-aikatyöstä, päivitetty 18.11.2024, Työsuojeluhallinto: Lomapalkka ja lomakorvaus, päivitetty 15.10.2025, Työsuojeluhallinto: Työsopimusinfon 2026 kysymykset ja vastaukset, Suomi.fi: Vuosilomapalkka ja lomaraha, päivitetty 24.4.2026.
Huom: Tämä artikkeli antaa yleistä tietoa vuosilomasta ja lomakorvauksesta. Tarkista aina sovellettava työehtosopimus ja tarvittaessa laskenta palkanlaskijalta.