Lomapäivien kertyminen: 14 päivän ja 35 tunnin säännöt
Lyhyesti: Vuosilomaa kertyy jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijään sovelletaan joko 14 päivän sääntöä tai 35 tunnin sääntöä. Sääntö määräytyy työsopimuksen mukaisen työajan perusteella, eikä sitä valita uudelleen joka kuukausi.
Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt alle vuoden, lomaa kertyy 2 päivää täydeltä kuukaudelta. Vähintään vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudelta.
Ensin valitaan työntekijän ansaintasääntö
Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy 31.3. Jokainen kalenterikuukausi tarkastellaan erikseen, mutta työntekijän ansaintasääntö pysyy samana.
- 14 päivän sääntöä käytetään, kun työntekijä työskentelee työsopimuksen mukaan vähintään 14 päivänä joka kuukausi.
- 35 tunnin sääntöä käytetään, kun 14 päivän sääntö ei sovellu ja työntekijä työskentelee ainakin yhtenä kuukautena vähintään 35 tuntia.
Jos työajasta ei ole sovittu työsopimuksessa, sääntö määräytyy vakiintuneen työajan perusteella. Yksittäinen kiireinen tai hiljainen kuukausi ei vaihda sääntöä.
Miten 14 päivän sääntö toimii?
14 päivän säännössä kuukausi kerryttää lomaa, kun työntekijälle kertyy vähintään 14 työpäivää. Mukaan lasketaan myös laissa määritelty työssäolon veroinen aika. Sitä voivat olla esimerkiksi vuosiloma ja tietyin ehdoin sairauspoissaolo tai perhevapaa.
Työpäivän pituudella ei ole merkitystä. Neljän tunnin työpäivä on tässä laskennassa yksi työpäivä siinä missä kahdeksan tunnin työpäivä.
Esimerkki: Emma työskentelee 16 päivänä kuukaudessa huhtikuusta elokuuhun. Kaikki viisi kuukautta kerryttävät lomaa. Työsuhde on kestänyt yli vuoden, joten kertymä on 5 × 2,5 päivää eli 12,5 päivää. Päivän osa pyöristetään ylöspäin, joten Emma ansaitsee 13 lomapäivää.
Miten 35 tunnin sääntö toimii?
35 tunnin sääntö koskee työntekijää, jolle ei työsopimuksen mukaan kerry 14 työpäivää kaikkina kuukausina. Kuukausi kerryttää lomaa, kun työtunteja ja työssäolon veroisia tunteja kertyy yhteensä vähintään 35.
Tunnit tarkastellaan kuukausittain. Jos yhdessä kuukaudessa kertyy 34 tuntia, se kuukausi ei kerrytä lomaa. Seuraavan kuukauden ylimääräiset tunnit eivät korvaa puuttuvaa tuntia.
Esimerkki: Sofia tekee viisi kahdeksan tunnin vuoroa kuukaudessa huhtikuusta elokuuhun. Tunteja kertyy 40 kuukaudessa, joten kaikki viisi kuukautta kerryttävät lomaa. Työsuhde on kestänyt alle vuoden, joten kertymä on 5 × 2 päivää eli 10 lomapäivää.
Kertyykö lomaa 2 vai 2,5 päivää kuukaudessa?
Ratkaiseva päivä on lomanmääräytymisvuoden viimeinen päivä 31.3.
- Jos työsuhde on silloin kestänyt alle vuoden, kertymä on 2 päivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
- Jos työsuhde on silloin kestänyt vähintään vuoden, kertymä on 2,5 päivää täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Laskennan lopputuloksessa oleva päivän osa pyöristetään ylöspäin. Esimerkiksi 11 täyttä kuukautta × 2,5 päivää on 27,5 päivää, joka pyöristyy 28 lomapäivään.
Mitä työssäolon veroinen aika tarkoittaa?
Kaikkien lomaa kerryttävien päivien tai tuntien ei tarvitse olla tehtyä työtä. Vuosilomalaissa luetellaan poissaoloja, jotka lasketaan mukaan kokonaan tai tiettyyn rajaan asti. Näitä ovat esimerkiksi:
- vuosiloma
- sairaus tai tapaturma lain rajoissa
- raskaus- ja vanhempainvapaat lain rajoissa
- tilapäinen hoitovapaa
- lomautus lain rajoissa
Poissaolojen rajat riippuvat ansaintasäännöstä ja poissaolon syystä. Siksi pitkät poissaolot kannattaa aina tarkistaa palkanlaskennasta.
Entä jos kumpikaan sääntö ei sovellu?
Jos työntekijä työskentelee työsopimuksen mukaan kaikkina kuukausina alle 14 päivää ja alle 35 tuntia, palkallista vuosilomaa ei kerry. Työntekijällä on silti oikeus halutessaan saada kaksi arkipäivää palkatonta vapaata jokaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana työsuhde on voimassa. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus.
Tätä kutsutaan vapaajärjestelmäksi. Lue tarkemmin extratyöntekijän vuosilomasta ja lomakorvauksesta.
Miten Työvuorolista seuraa kertymää?
Kun toimipaikalle on valittu tuettu työehtosopimus, työntekijälle valitaan 14 päivän sääntö, 35 tunnin sääntö tai vapaajärjestelmä. Sovellus ei päätä sääntöä automaattisesti, koska oikea valinta perustuu työsopimukseen.
Sovellus laskee täydet lomanmääräytymiskuukaudet järjestelmään merkityistä toteutuneista työvuoroista ja tuetuista poissaoloista. Yllä olevat kuvakaappaukset on tehty testiaineistolla:
- Emmalla on viisi vähintään 14 työpäivän kuukautta. Sovellus näyttää 13 ansaittua päivää.
- Sofialla on viisi vähintään 35 työtunnin kuukautta. Sovellus näyttää 10 ansaittua päivää.
Tulokset vastaavat vuosilomalain 5 ja 6 §:n laskentaa. Kertymän käyttöönotto käydään läpi ohjeessa Vuosiloman kertymä: näin otat seurannan käyttöön.
Sovellus ei tällä hetkellä tunnista perhevapaita tai lomautuksia omista merkinnöistään. Niiden vaikutus kertymään on tarkistettava erikseen. SOSTES-toimipaikoilla sovellus käyttää työehtosopimuksen omia kertymätaulukoita ja viisipäiväistä lomaviikkoa.
Lue myös
- Vuosiloman kertymä: näin otat seurannan käyttöön
- Extratyöntekijän vuosiloma ja lomakorvaus
- Vuosivapaa vai vuosiloma: mikä ero?
Lähteet: Vuosilomalaki 162/2005, erityisesti 4–8 § (Finlex), Työsuojeluhallinto: Lomapäivien määrä, päivitetty 18.11.2024, Työsuojeluhallinto: Vapaa osa-aikatyöstä, päivitetty 18.11.2024, Suomi.fi: Vuosiloman määräytyminen, päivitetty 24.4.2026.
Huom: Tämä artikkeli antaa yleistä tietoa vuosiloman kertymisestä. Tarkista aina työntekijään sovellettava työehtosopimus ja tarvittaessa asia palkanlaskijalta.